Normaali aihe Lonkan pinnoitusleikkaus ulkomailla (Luettu 191 kertaa)
TennisManiac
Nivelklubin tulokas
*
Poissa


Liike on l��ke!

Viestejä: 2
Liittynyt: 04.08.2021
Lonkan pinnoitusleikkaus ulkomailla
04.08.2021 klo 19:27:31
Tulosta viesti  
Hei!

Minulla diagnosoitiin lonkan nivelrikko vajaa kolme vuotta sitten. Kävin HUSissa tutkittavana, ja prosessin lopputulos oli, että olin liian nuori ja hyväkuntoinen tekonivelleikkaukseen. Ortopedeilta sain vaihtelevia, toisistaan poikkeavia ohjeita siihen, miten liikkua ja urheilla nivelrikon kanssa. Diagnoosi oli minulle suuri kriisi, koska urheilu on elämässäni todella tärkeä asia.

Sittemmin sain sattumalta tietää, että on olemassa myös sellainen asia kuin lonkan pinnoitusleikkaus. Vihdoin tänä keväänä päädyin menemään tähän leikkaukseen, ja olen onnellinen tehtyäni tämän päätöksen, joka on yksi parhaista elämässäni.

Onko tällaisen omakohtaisen tarinan kertominen (klinikoineen ja kirurgeineen) täällä sallittua? Kysyn, koska en huomannut tähän liittyvää ohjeistusta enkä halua kuitenkaan rikkoa foorumin sääntöjä. Kiitos, jos joku osaa sanoa!

  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
holokkipolovi
Nivelklubilainen
*****
Poissa


Liike on l��ke!

Viestejä: 30
Sijainti: Imatra
Liittynyt: 10.12.2018
Re: Lonkan pinnoitusleikkaus ulkomailla
Vastaus #1 - 10.08.2021 klo 11:09:54
Tulosta viesti  
Kerro pois, omakohtaisena kokemuksena ei liene pahasta vaan pikemminkin päin vastoin, jollekin voi olla hyvin arvokasta tietoa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
TennisManiac
Nivelklubin tulokas
*
Poissa


Liike on l��ke!

Viestejä: 2
Liittynyt: 04.08.2021
Re: Lonkan pinnoitusleikkaus ulkomailla
Vastaus #2 - 13.08.2021 klo 15:34:09
Tulosta viesti  
Hei!

No niin, kerron tässä oman tarinani kaikille niille, jotka jaksavat lukea näin pitkän selostuksen!

Vasemman lonkan oirehtiminen alkoi vuoden 2015 lopulla, kun jumituksia ja vihlontaa alkoi tuntua etureidessä, pakarassa ja sääressä. Juoksi tuolloin paljon, joten ajattelin, että minulla on vain jotain lihasjumeja tai ehkä pahimmillaan hermopinne. Pärjäilin jomotusten kanssa ja jatkoin urheilua tavaalliseen tapaan. Tilanteeni heikentyi merkittävästi keväällä 2017, kun vasemman jalan kantapäähän kehittyi ns. luupiikki; nyt on selvää, että se liittyi lonkan heikentymisestä seuranneeseen askelluksen muutokseen, mutta silloin en tajunnut, että jotakin isompaa oli tekeillä. Syksyllä 2017 tilanne oli jo sellainen, että vaikka luupiikki oli hoidettu pois, niin lonkka itsessään alkoi olla tosi pahassa kunnossa. Osteopaatti suositteli, että kävisin ortopedilla, minkä sitten teinkin. Järkytys oli aikamoinen, kun sain nivelrikkodiagnoosin ja minut passitettiin Peijakseen; nivelrikkoni aiheuttaja oli lonkan vajaakatteisuus. Pääsin sinne parissa viikossa, ja minulle (kuten monelle muullekin samassa tilanteessa olevalle) todettiin, että olin liian nuori (44) ja liian hyväkuntoinen leikattavaksi. Konsultoin neljää ortopedia ja sain keskenään ristiriitaisia ohjeita liikunnan ja urheilun suhteen: jotkut kehottivat urheilemaan mitä vain kehon sallimissa rajoissa ja toiset käskivät lopettamaan kaiken iskuttavan liikunnan, kuten juoksemisen ja tenniksen.

Seuraavina vuosina tulin kohtuullisen hyvin toimeen lonkkani kanssa. Juoksun lopetin, tennistä en. Aloin käydä salilla kuntopyöräilemässä; hiihdin ja sauvakävelin jonkun verran, mutta molemmat lajit ärsyttivät lonkkaa melko lyhytkestoisenkin treenin jälkeen. Lonkan tilanne vaivasi koko ajan takaraivossa, ja vaikka fyysiset kivut olivat todella hyvin hallinnassa, tilanne oli minulle kaiken kaikkiaan todella kuormittava. Lopulta toukokuussa 2021 halusin selvittää, olisiko ulkomaisella klinikalla tehtävä pinnoitusleikkaus minulle vaihtoehto. Olin saanut vinkin tästä eräältä juoksijalta, joka oli käynyt ko. leikkauksessa ja sittemmin palannut harrastuksensa pariin. Otin yhteyttä belgialaiseen ANCA-klinikkaan ja lähetin röntgenkuvani ja kertomukseni sähköpostitse kirurgi Koen De Smetille. Seuraavina päivinä keskustelin hänen kanssaan sähköpostin välityksellä ja sain paljon lisätietoa. Lisäksi keskustelin puhelimitse edellä mainitsemani suomalaisen naisen kanssa; hän oli siis käynyt De Smetin leikattavana. Kun vielä luin De Smetin potilaiden kertomuksia sosiaalisesta mediasta, tajusin, että pinnoitusleikkaus oli paras mahdollisuuteni saada elämäni takaisin. Niin päätin lähteä leikkaukseen Belgiaan: minut leikattiin 19.5. eli kohtapuoliin leikkauksestani on kolme kuukautta. Leikkauksessa lonkan vajaakatteisuus korjattiin, joten minulla ei ole riskiä nivelrikon uusiutumisesta. De Smetin mukaan saamani keraaminen ReCerf-proteesi on elämänmittainen ratkaisu eli hän on vakaasti sitä mieltä, että tällä proteesilla mennään niin sanotusti päätyyn asti. 🙂

Niin, ja lonkkani on tietysti aivan ihana eli pystyn urheilemaan rajattomasti ilman mitään kipuja ja liikkuvuus on jo nyt paljon parempi kuin vuosiin ennen leikkausta. Kuntoutuminen oli nopeampaa kuin olisin voinut kuvitella. Olen voinut unohtaa koko lonkan.

Leikkaus ulkomailla ei tietenkään ole maksuton, mutta on varmasti paljon ihmisiä, joiden vakuutus saattaa korvata ulkomailla tehtävän leikkauksen tai joilla muuten on sellainen taloudellinen tilanne, että itse maksettava leikkaus on vaihtoehto. Maksoin itse leikkaukseni ja tein heinäkuussa korvaushakemuksen Kelalle; en ole saanut siitä vielä päätöstä.

Halusin kirjoittaa tarinani, koska on olemassa niin paljon ihmisiä, joita tämä viheliäinen ja kivulias sairaus koskettaa. Osa heistä voisi varmasti saada toimintakyvyn ja kivuttoman elämän pinnoitusleikkauksella, jonka kaiken järjen mukaan tulisi olla yksi vaihtoehto hoitokeinojen joukossa myös Suomessa. Menneisyyden epäonnistumiset täällä (ja monessa muussa maassa) pitäisi analysoida objektiivisesti ja ymmärtää, mistä ne johtuivat, eikä heittää menetelmää pois kuin lasta pesuveden mukana. Kun lopulta menin omaan leikkaukseeni ja näin, miten elämänlaatuni parani ja miten oikeastaan sain elämäni takaisin päässen irti kaikesta huolesta ja stressistä, tulin vihaiseksi siitä, että kukaan konsultoimistani kirurgeista ei sanallakaan maininnut siitä, että tällainen leikkaus on ylipäätään olemassa. Haluan siksi lisätä tietoisuutta tästä vaihtoehdoista teille, jotka kärsitte huonosta lonkasta tai joiden lähipiirissä on tällainen henkilö. Toivon, että Suomesta löytyisi ortopedeja, jotka menisivät oppiin sinne, missä tämä leikkaus osataan tehdä menestyksekkäästi, eivätkä tyytyisi siihen keinovalikoimaan, joka meillä nyt on. Jos en olisi mennyt tähän leikkaukseen, yrittäisin edelleen tulla toimeen huonon lonkkani kanssa, rajoittaisin tekemisiäni ja tietäisin, että samaa on minulla tiedossa vuosikausia ennen kuin pääsisin täällä paljon hankalampaan ja vaikeampaan tekonivelleikkaukseen. Tätä taustaa vastaan olenkin todella onnellinen siitä, etten ollut riittävän huonossa kunnossa päästäkseni leikkaukseen Suomessa!

Todella paljon tsemppiä kaikille ja mukavaa viikonloppua!
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu