Noin rajua en muista, mutta kyllä sen että jonkin aikaa lonkkaleikkauksesta saman jalan polvi kipeytyi, jopa niin, että otin yhteyttä leikanneeseen sairaalaan. Lääkäri otti yhteyttä ja "tunnusti". Polvea oli käytetty vipuvartena kun lonkkanivel oli kammettu esiin. Ja kun liikkuminen lisääntyi, niin polvi ei tykännyt. Meni kyllä sitten aika pian ohi.

(olen sitä tännekin kommentoinut, mutta nyt en vanhaa viestiäni löydä)

Siitä leikkauksesta on jo reilu 8 vuotta, joten muistikuva on hämärän puoleinen.

Kävikö tuossa nyt niin, että sen ensimmäisen leikkauksen jälkeen liikkuminen jäi hyvin varovaiseksi? Jolloin se polvikin ehti levätä, vakka sitä olisi vemputettu?

Kuulostaa muuten aika pitkältä tuo sinun lenkkisi jos on vajaa viikko sitten leikattu! Ja vielä osittain ilman sauvoja. Itse sain aikoinaan kuudeksi viikoksi puolipainovarauksen. Omasta mielestäni toivuin tosi nopeasti kun muutamassa viikossa lenkit venyivät kilometreiksi.

On yllättävää miten paljon eroa toipumisessa voi olla, vaikka olisi saman ihmisen nivelet kysymyksessä eikä ajankohdassakaan kovin suurta eroa. On aivan mahdollista, että tämä toinen lonkka tarvitsee rauhallisempaa tahtia toipuakseen kunnolla. Minun lonkkani yllättivät päinvastoin, vasen lonkka parani paljon nopeammin ja helpommin kuin kolme viikkoa aikaisemmin leikattu oikea.

Kyllä lonkkaleikkauksen jälkeen tarvitaan keppejä kevennyksenä ja tukena, vaikka kävely muutenkin sujuisi ongelmitta. Kannattaa muistaa, että leikkaus on samantapainen kuin katkenneen luun liittäminen eikä kukaan lähde parin päivän päästä kokeilemaan, että kestääkö ne katkenneet luut kasassa. Tekonivelen tapin rosopinnan täytyy lukkiutua reisiluun koloon eikä se tapahdu muuten kuin hitaasti kasvamalla sinä aikana kun potilas köpöttelee ne 4...6 viikkoa keppien kanssa. Eikä kävelymatkan pidentäminen sallitusta muutamasta sadasta metristä kymmenkertaiseksi aiheuta muuta kuin takapakkia.

Se, että polven seudulle alas on valunut nestettä lonkan alueelta, johtuu juuri siitä, että olet kävellyt aivan liian pitkiä matkoja ja liian aikaisin. Kun tekonivel leikataan, niin ei ne kaikki leikkaukset mene yks-yhteen. Eli lopputuloksessa on hajontaa ja siksi juuri on annettu ohjeet kiiruhtaa keppien kanssa ja hitaasti alkaa kuntoutumaan. 

Ongelma jatkuvasti esiin tulevassa hommassa, että potilaat lähtee kävelemään jo 10 km matkoja 5 päivää leikkauksesta on se, että ortopedit sanoo: Nyt sitten vaan heti kävelemään ja lenkille. Jo jotkut ottaa tämän ihan kirjaimellisesti.

Ensin pitää kehon osat liimautua yhteen ja kävely alkaa vasta sitten, kun lonkat on kunnossa. Aluksi  vain pientä verryttelyä ja voimistelua.

Minun lonkkani leikattiin 3 kk välein. Toinen polvikin oli jo pitkään ollut kipeä, mutta ei lähelläkään leikattavaa, muutaman kerra laitettu kortisonia joka aina auttanut. Ensimmäisen lonkan leikkaus ei vaikuttanut polveen. Mutta toisena leikattiin tämän polven puoleinen lonkka ja polvi kipeytyi välittömästi niin  ettei juuri sietänyt kävellä. Ja paheni koko ajan. Leikannut ortopedi väitti, että niillä on ihan eri mekaniikka ja ettei leikkauksella ole voinut olla pahentavaa vaikutusta. Itse olen toista mieltä.

Kipu ja siis myös nivelrikko oli minulla polven ulkosyrjällä. Jo ennestään ja vielä lisääntyi leikkauksen jälkeen jolloin polvi painui selvästi vinoksi,  varmaan lihakset eivät jaksaneet pitää suorassa kuten ennen lonkan leikkausta.  Tuo Mannisen mainitsema polven vääntö saattoi olla se viimeinen pisara.

Tasan vuoden kuluttua polvikin  oli sitten leikattu.

Tuossa kävelyn määrässä kannattaa pitää talonpoikaisjärki mukana. Tekonivel on vain eri materiaaleista kasattu "sarana", joka ei ole ikuinen. Siksi sitä kannattaa "säästää" ja kävellä kohtuuden rajoissa, koska tekonivelkin kuluu joka askeleella.
Sopivia matkoja kävellen ja normaalia kuntoa ylläpitäen tekonivel kestää ja kestää.
Minulla ensimmäinen tekolonkka on 11-vuotias ja toinen jo 8v. Vaikuttaa siltä, ettei vieläkään ole mitään ongelmaa niiden suhteen näköpiirissä. Kävellyt olen melko rajoitetusti ja kuntoni siitä huolimatta on kohtalainen eli riittävä nykyiseen ikään ja menotarpeeseen nähden. En ole kävellyt siis lainkaan niin paljon kuin nuorempana tervein lonkin tuli käveltyä. Siis vähemmälläkin kevelymäärällä kunto pysyy sopivana ja aina voi löytää uusia kuntoilulajeja, jotka rasittavat lonkkia vähemmän.