Käyn kuntosalilla, jossa on ohjaajat paikalla. He ovat laatineet minulle ohjelman tietäen minun nivelrikosta. Kuntosali on hyväksi, sillä pitäisi pitää nuo reisilihakset hyvässä kunnossa. Joissakin tapauksissa hyvä lihaskunto voi jopa vähentää kipuja ja särkyjä. Tosin ei voi käyttää jalkalaitteissa painoja ja tulee kuunnella omaa kehoa.
Itse valmistaudun polven tekonivelleikkaukseen(olen leikkausjonossa) ja uskon toipuvani leikkauksesta pikemmin, kun polvea tukevat lihakset ovat kunnossa. Missä sinulla on nivelrikkoa? Jos nivelrikko on polvissa kaikkein pahimpia liikuntamuotoja ovat ne, joissa tapahtuu kiertoliikettä polvissa ja joissa polviin kohdistuu ylimääräistä massaa. Kuntosalilla on paljon hyviä laitteita, kuten kuntopyörä, cross-traineri ym. Suosittelen!   Kaikkein pahinta on jäädä sohvalle makoilemaan särkyjen ja kipujen vuoksi! Ikä ja läskikään ei ole este kuntosalille menoon, sillä siellä käy monen ikäisiä ja kokoisia henkilöitä. Kuntosalilla voi tehdä omaa ohjaajien laatimaa ohjelmaa omaan tahtiin, hitaasti tai ripeästi, miltä kulloinkin tuntuu. Mielestäni hyvä kuntosali on sellainen, jossa on asiantuntevat ohjaajat, jotka laativat oman kunto-ohjelman ja opastavat kuntosalilaitteiden käytössä ja myös seuraavat, että harrastajat käyttävät laitteita oikein, etteivät aiheuta vahinkoa väärillä tekniikoilla itselleen. Kannattaa käydä tutustumassa kuntosaliin ja kokeilla!  

Kuntopiirissä vielä viime keväänä ja pilateksessa viimeiseen asti.

Minut leikataan ylihuomenna ja haluan toipua nopeasti.

Ryhmissä, joissa olen ollut, olen ehkä ollut se vaivaisin, mutta en huonokuntoisin.

Kun menet ensi kertaa mukaan, se jännittää. Älä silti yritä väkisin tehdä sellaista, mitä et nivelrikkosi takia kykene. Kerro ohjaajalle rajoittuneisuutesi.

Suurimmalla osalla on jossain vähän ylimääräistä vararavintoa kertynyt, se on ihan tavallista. Mainoksissa kaikki näyttää tosi nuorilta ja kauniilta. Paikan päällä on enemmän elämänkokemusta näytillä.

Elenalle ja sisulle tsemppiä leikkauksiin!  Itse kävin tänään jälleen kuntouttamassa itseäni kuntosalilla ja mukavaa oli. Minulla on kuntopyörä kotona ja poljen sitä, kun katson televisiota. Kumma kyllä kuntopyöräily ilman vastusta ei ole yhtä kivuliasta kuin kävely.

Moi!

Polven tekonivel pantiin reilu vuosi sitten ja nyt syksyllä luudutettiin alempi nilkkanivel. Salilla oon käyny yli kuukauden Walkermonon ja 1-2 kepin kanssa melkein päivittäin, vaikka oon sairaslomalla (en kerro työnantajalle Ja hyvältä se tuntuu, joten salille vaan, jos vähänkään pystyy!

Lohijalka

Kävin tänään kuvaamassa kuntosalilla niitä nivelrikkoisen tärkeimpiä harjoituksia, reisilihaksen treeniä. Jos vaan mahtuu, laitetaan kuun lopussa ilmestyvään lehteen kuvallisia ohjeita hyvistä reisitreeneistä salilla. Jos ei mahdu, pistetään toukokuun lehteen.

Aina kannattaa kysellä fysioterapeutilta omaan tilanteeseen sopivia harjoituksia. Salilla saattaa aina innostus ja tulee tehtyä vääränlaisia tai liian rasittavia liikkeitä - tai liian paljon. Se harjoituksen ja levon tasapaino...

Kannattaa katsella paikkakunnan tarjontaa ja valita niistä se, joka tuntuu itselle parhaimmaksi. Omat vaatteet, rennot, sopivan löysät, ei tarvitse olla suoraan jonkun vaatemerkin malli. Sitten oman kehon tunteminen, sen äärirajat, hyvä ohjaaja, joka tosiaan tietää, siis tietää, jotain ohjelman laatimisesta, ja sitten vain treenaamaan. Kyllä se parantaa itsetuntoa hyvin suoritettu treeni, kokemusta on!
Johan päivä ja melkein viikko on pelkkää aurinkoa.
Tärkeintä hyvässä treenissä on tosiaan sali tai paikka, sen " henki", koska se myös kannustaa mennä sinne " tuntuu kodilta" Laitteisto myös tietenkin ratkaisee, ei kuitenkaaan tarvitse olla viimeisen päälle, vaan omaan treeniin sopiva. Uimahalleissa nykyään löytyy myös hyvät salit, kk/vuosikortti, saa samalla treenin ja uinnin
Hyrylä, Järvenpää,Hollola ovat ainakin mielestäni hyviä. Hakunila menee remonttiin.
Kuitenkin kannattaa tosiaan hieman panostaa sallin löytämiseen, se tekee treenin mukavammaksi

Pari päivää sitten eka kertaa salilla polvileikkauksen jälkeen. Täytyy sanoa, että TUNTUU. Fysioterapeutin ohjauksessa koko ajan keskityin tasapuolisesti kaikkien lihasten vahvistamiseen.
Polven taipuminen 100 astetta oli iloinen yllätys, vaikkakan en vielä uskaltaisi kokeilla tavallisella pyörällä ajoa.

Puoli tuntia riitti alkajaisiksi tosi hyvin. Ennen leikkausta olin käynyt treenaamassa erityisesti reisilihaksia pari kuukautta. Siitä oli ISO HYÖTY leikkauksesta toipuessa, samoin kuin hauistreenistä kepeillä liikkumista ajatellen.

Olen 62 v, enkä mikään salifriikki, mitä muutaman kerran eläissäni käynyt kokeilemassa. Vaikka kotisohvalla jalkojen nostelutkin ovat hyödyksi lihaskunnon edistämiseksi, olen saanut itsetuntoon nostetta,kun huomaa edistymisen suorituksissa.

Ennen luonnonvesien lämpenemistä tunti allasjumppaa ja 1/2-1 tunti kuntosalia viikossa tuntuvat sopivilta. Pihatöitä lisäksi, niin eiköhän leikkauksessa menetetyt powerit palaudu vähitellen.

Kävin nyt elämäni 1. kerran kuntosalilla, mielenkiintoista.

Mulla on ollut se käsitys että nivelrikkoisen, varsinkin leikatun, pitää ottaa kaikki varovasti.

Olin vain 3. laitteessa ja kyllä tuntuu.. Kunpa sais hyvän ohjaajan joka voisi ottaa omat rajoitukset huomioon.

Kävin kuntosalilla noin 3 kk ajan ennen keinonivelleikkausta, polvi. Tarkoitus oli reisien ja käsivarsilihasten vahvistaminen, että toipuisi nopeammin ja että jaksaisi kulkea kyynärsauvoilla.

Ainakin käsiin sain poweria mukavasti. Leikkauksesta oli kulunut sitten jonkin aikaa, kun polven taivuttaminen ei kotikonstein onnistunut, aloin käydä 1 krt/vko. Kuntopyörällä, jossa sai säädellä istuinta taaksepäin, sain mukavan alun taivuttaa polvea ilman kipua.
Ohjaaja tiesi tarpeeni ja ohjasi sen mukaisesti.

Ei kannata lähteä hölmöilemään suorituspaineissa, vaan alussa pikku sarjoja pienellä vastuksella.

En nähnyt suurta eroa ennen ja jälkeen keinonivelen, sillä ohjaaja oli ammattilainen, ja osasi toppuutella tai innostaa tarpeen mukaan.

Helpostihan siellä saa itsensä kipeäksi, sekin tuli koettua, kun riemuissani rehkin liikuntakykyni takaisin saaneena. Jäitä pipoon !

Salla_ kirjoitti 05.09.2010 klo 12:43:42:

En tiedä, kovin nihkeästi ovat suhtautuneet koko nivelrikkoon.

Kuntosalikärpänen on kyllä purrut. Kaikki laitteita en ole käyttänyt, odotan että katson ohjaajan kanssa ne yhdessä.

Vielä kun iski selkäkipukin.. Mutta hieno olo kun tänään sain aloitettua, meni puoli kk hukkaan.

Olen tosi varovainen kun noita vaivoja on kuitenkin useita.

Olen nyt käynyt kuntosalilla  3 kk.. ja mulla on tulleet polvet kipeäksi, varsinkin huonompi polvi, siinä on kai nestettä.. olen hyvin  .

En tiedä voinko jatkaa vaikka hampaat irvessä vai pitääkö välttää jalkaliikkeitä - kuten lämmittelyliikkeet ovat kaikki.

On tarkoitus saa piikkejä polviin, toivottavasti sitten onnistuu paremmin..

Muuten lääkäri joka on mua piikittänyt useita vuosia, ei ollut ollenkaan ihastunut kuntosalitouhustani.

Mutta sen ajan mitä kävin 2-3 krt viikossa, todella nautin!

Onko kohtalotovereita?

Itse olen 45, käyn kuntosalilla tietoisena vaivoistani. Pienikin onnistuminen antaa voimaa eteenpäin, koskaan ei kannta luovuttaa.

Hei
Suorin jaloin vesijuoksu tarkoittaa että pidetään juoksuvyöllä vartalo suorassa. Vedessä ollaan lähes kaulaamyöden. Polvet suorina, nilkat koukussa "vedetään" reippaasti kiirehtien jalat vuoronperään taaksepäin, kuten kävelyssä. Polvea ei koukisteta vaan siirretään toisen eteen suorana. Kädet heiluvat kuten kävelyssä ja niillä voi rytmittää liikettä. Se on rankka liike, joka vaikutus tuntuu pakarassa, reidessä ja takareidessä. Pulssi nousee kun tahtia lisätään .

Olin joulukuun alussa polvinivelleikkausessa ja kävin koko syksyn ahkerasti kuntosalilla. Vahvistamassa lihaksia jollei muuta. Helpompaa oli leikkauksen jälkeen vaikka vielä ollaan todella toipumisvaiheessa. Odotan vain koska pääsen taas sinne - salille.

Spinningissä kävin muutaman kerran ja vatsatanssissa joka maanantai. Sopi loistavasti.

Minä olen myös kuntosalilla kävijä, sillä siellä pystyy harjoittamaan hyvin eri lihaksia. Tärkeänä pidän reisilihasten vahvistamista. salilla käynnissä on se hyvä puoli, että voi voinnin mukaan tehdä harjoitteita ja valita treenilaitteet.

Olen yrittänyt käydä pari kertaa viikossa hiihtämässä perinteistä sen minkä kykenen.

Olen aina ollut kova harrastamaan liikuntaa, sillä se on ollut minulle työn vastapainoa ja henkireikä, jonka avulla olen rentoutunut. Nyt sitten liikkuminen on entistä tärkeämpää, jotta nivelten toiminta pysyisi edes jollakin tasolla kunnossa ja pääsisi vanhanakin liikkeelle.

Voi pyytää samoin kuin kuntosalinkin henkilökunnalta saa opastusta.
En osaa sanoa tekevätkö kirjallisen ohjelman.
Toisaalta, onko se välttämättä tarpeen -- käyttöopastuksen saa, omien muistiinpanojen kanssa pärjännee.

Ei ehkä perusohjaaja osaa, mutta he erityisliikuntaryhmiä ohjaavat osaavat varmasti ottaa nämä asiat huomioon.

Kuntosalin ohjaajalle, fysioterapeutti, vein kopion leikkauksen epikriisistä. Oli perehtynyt siihen kokeneemman kollegansa kanssa ja suunnitelleet sopivat ohjelmat, jotka etenevät sen mukaan kuin toipuminen/paraneminen edistyy.
On pelittänyt hyvin, keveämmästä raskaampaan.

Kun olen tällainen 6-kymppinen, yksi lepopäivä ei riittänytkään, vaan palautumiseen menee 2 päivää.
Polvi turpoilee treeneissä niin, että ei voi täysillä harjoitella. 2 pvässä kylmäpakkaukset ja lepäily tekevät sen, että voi taas kuntouttaa kunnolla. Tätä se ikä teettää !