Normaali aihe Eläimet parantavat (Luettu 50 829 kertaa)
sannuli
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa



Viestejä: 11
Sijainti: turkuse
Liittynyt: 16.07.2004
Eläimet parantavat
14.01.2005 klo 19:11:09
Tulosta viesti  
Heips Taas!
Kyl on sit talvinen ilma Itku.
Kyselisin kenellä teistä on koira tai muita lemmikkejä?
Itselläni kaksi kappaletta Labradorinnoutajia, kaiken kaikkiaan niitä on ollu 5 mutta näiten kahden kanssa vasta oikeen aktiivisesti harrastamaan.
Itse harrastan Narttuni kanssa näyttelyitä, taipumuskokeet keväällä tarkoitus läpästä ja mejä/metsästystä ja jäljestystä on treenattu tosi paljon ja jälki kokeet olis tavotees taipumuskokeen lisäksi kevääl.
Mieheni Kouluttaa ja harrastaa uroksemme kanssa ja siel kans näyttelyi käyty ja taipparit tänä keväänä ja sit jatketaan ylempiin NOME luokkiin .
Kyllä musta koiran kans vaikka jalat kipeenä tulee tehtyä ja puuhasteltua ja siinä sivuss kipu mikä??? Virnistys

Vastailkaa ihmees!
Sannuli
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
aulis
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa


Voi hylkyläinen!

Viestejä: 231
Sijainti: Järvenpää
Liittynyt: 04.03.2004
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #1 - 15.01.2005 klo 05:39:24
Tulosta viesti  
Hei Sannuli ja kaikki muut!
Olen ihan samaa mieltä: eläimet parantavat. Minulla ei ole "ihan omaa" lemmikkiä, mutta yhteishuoltajuuskissani Arttu on parempi terapeutti kuin yksikään ihmisterapeutti, jonka olen tavannut. Lisäksi Artturi-herra on loistava konsultti ja henkevä keskustelija  Virnistys
Koira olisi varmaan siinä mielesä hyödyllisempi kuin kissa, että sen kanssa pitää liikkua ja ulkoilla. Mulla kyllä vanhan kansan "kissannahkakäärekin" tekee hyvää. Arttu hoksaa aina, mistä kohtaa minua kolottaa ja nukkuu esim. nykyisin oikeaa lonkkaani vasten.
Jos et muuten usko, että tämä "tosirakkauteni" on hurmaava, niin kurkkaapas kotisivuiltani kuvia: http://www.ahh-aulis.net/Arttualbumi/index.html.
Ja löytyyhän sieltä myös kirjoituksia-osasta kesäkollin eli Artun päiväkirja...
« Viimeksi muokattu: 19.05.2006 klo 10:01:40 Kirjoittaja aulis »  

Luoja, anna minulle kärsivällisyyttä – nyt heti.
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
romppu
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa



Viestejä: 111
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 09.06.2004
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #2 - 30.01.2005 klo 19:15:31
Tulosta viesti  
Kaksi mustaa kissaa. Jos eivät juurikaan polveen auta, niin psyykeen ainakin. Ei ole mitään söpömpää kuin kehräävä kissa yön pimeydessä. Pusu
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Ruska
Nivelklubin veteraani
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 308
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 04.06.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #3 - 04.06.2005 klo 15:29:02
Tulosta viesti  
Minä saan kyllä kiittää koiraani, että tänä päivänä pystyn kävelemään melko mukavasti. Nimittäin kun vammautin pahasti polveni niin rakkaus koiraan piti minut liikkeellä. Aluksi kyynäräkepein ja sitten myöhemmin linkaten. Nyt ei enää tarvitse linkata. Uskon nimittäin liikunnan tervehdyttävään voimaan ja nimenomaan nivelnestettä pumppaaviin liikkeisiin. Ilman koiraani olisin aivan varmasti jäänyt sohvanpohjalle potemaan ja jäykistymään. Lisäksi tietty tervehdyttävät lisäravinteet kuten kalaöljy ja artryyli pitkään käytettynä.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
lexie
Nivelklubin superaktiivijäsen
*****
Poissa



Viestejä: 1 081
Sijainti: Lappi
Liittynyt: 05.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #4 - 06.02.2006 klo 01:03:34
Tulosta viesti  
Oi, ihana kysymys! Hymiö
Minulla on vajaan vuoden ikäinen ranskanbulldogginarttu ja miehelläni parivuotias australiankarjakoira. Saman katon alla asustellaan ja täytyy sanoa, että ihmeellisestä sitä saa voimaa mokomista karvanaamoista! Itte olen sen verta koiraihminen, etten vois kuvitellakaan mitään muuta eläintä lemmikikseni, kyllä tää uskollinen ystävä on uskollinen ystävä!

Vaivani eivät varmaankaan ole ihan maailman pahimpia, nyt kun reumadiagnoosi muuttui "määrittelemättömäksi niveltulehdukseksi" oikean ranteen alueella, mutta vaiva se on sekin ja pirullinen sellainen, kun koko ajan toimit puolilla valoilla eikä käsi pelaa kunnolla. Leikkausta odottelen.. 2.3. meno! Hymiö
Sen jälkeen saikulla ollessa onkin ihana, kun kotona on karvainen kaveri pitämässä seuraa. Voipi lenkkeillä ja jutustella toisen kanssa, kun mies on töissä.

-L-
  

*eläminen on eri asia kuin elossa pysyminen*
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Selena
Nivelklubilainen
*****
Poissa



Viestejä: 34
Sijainti: pääkaupunkiseutu
Liittynyt: 17.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #5 - 02.03.2006 klo 09:35:28
Tulosta viesti  
Minulla on ollut kissa jo monta vuotta. Nyt tänä talvena kun olen pitkään sairaslomalla, otettiin toinen kissa, ihan vielä pieni pentu. Se on niin villi ja tarvitsee hoivaa ja huomiota sen verran, ettei ainakaan koko ajan ehdi ajatella omia vaivojaan. Puuhaakin minulla on enemmän, kun pennun kanssa on leikittävä, sitten pitää siivota hiekkalaatikkoa ja ruokaakin tarvitsee ostaa puolet enemmän kuin ennen. Kaupassa täytyy käydä useimmin ja siitähän tulee liikettä.

Joskus tuntuu kuin kissa vaistoaisi missä minulla on kipeä paikka, kun osaa välillä niin sopivasti tulla kolottavien polvien päälle makaamaan tai selän taakse lämmittämään. Ja sitä kehräystä on kiva kuunnella.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eira
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 94
Liittynyt: 23.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #6 - 05.04.2006 klo 15:41:47
Tulosta viesti  
Sanoinkin jo aikoinaan, kun meillä oli kissoja, että mikään ei lämmitä kolottavaa ruumista niin, kuin kissannahka. Sellainen, jossa on kehräävä kissa sisällä. Ihan kuin ne tosiaan tietäisivät, mitä paikkaa pitää hoitaa. Nykyinen petikaverini, urosrottweiler, ei ole yhtä hienovarainen ystävä, mutta karun kuoren alla sykkii silläkin kultainen sydän. Onhan toki monesti mammaparan polviparat tiukilla, kun lenkkitiellä vilistää jänis tai kissa. Ja lähes päivittäin käydään kovaäänisiä keskusteluja eräistä seikoista. Kuten että: onko naapurin isännällä oikeus ajaa omalla pellollaan omalla traktorillaan, tai ovatko ratsuhevoset vain liikkuvia hevospaisteja. Kumpikin olemme toistaiseksi pysyneet kannassamme näissä peruskysymyksissä. - Mutta kun ilta ehtii, ollaan taas kavereita. Koira leveilee isännän puoliskolla sänkyä, ja minä saan painaa selkäni vasten leveää ja lämmintä turkistyynyä. Se lohduttaa ja tyynnyttää mieltä. Ja kun aamuyöstä herään särkyihin ja mietin, montako niveltä ihmisruumiissa voikaan tulla kipeäksi, saan lämmittää särkeviä paikkoja kaverin kyljessä. Siinä häiriintymätöntä kuorsausta kuunnellessa saattaa unikin tulla.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #7 - 16.04.2006 klo 16:21:57
Tulosta viesti  
On suloinen bokseri josta on paljon iloa, mutta surku tulee koiraa kun en ole päässyt ulkoiluttamaan useaan kuukauteen polvieni kanssa. Ennen kävelimme joka päivä ainakin tunnin, viikonloppuisin kaksikin, mutta yhtäkkiä loppui ulkoilutus, joten on koira ollut ihmeissään. Nyt käy ulkoiluttaja kävelyttämässä kolme kertaa viikossa tunnin kerrallaan, mikä tietty ei ole paljon mitään entiseen verratuna. Aika stressaavaa niin itselle kuin koiralle. Mitenkäs te muut; onko nivelet aiheuttaneet ulkoilutusongelmia?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eira
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 94
Liittynyt: 23.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #8 - 20.04.2006 klo 11:13:23
Tulosta viesti  
Näitä ulkoilutusongelmia minäkin pelkään. Jo nyt on lenkit lyhentyneet ja vauhti hidastunut. Se näkyy meidän molempien vyötärönympäryksessä. Entäs, kun tilanne koko ajan pikku hiljaa pahenee, mihin siten joudutaan? Tai jos joskus edistyn leikkaukseen asti? Urosrotikan ulkoiluttajia ei ole parijonoksi asti, vaikka jostain taikoisin rahaakin sellaisen palkkaamiseen. Kehitän itselleni laihaa lohtua ajatuksista, että koirakin sopeutuu kun on pakko. Olenhan ainakin läsnä sen elämässä kuten ennenkin. Ja vanheneehan sekin koko ajan; ehkä se ei kohta enää kaipaakaan niin paljon liikuntaa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #9 - 20.04.2006 klo 19:01:14
Tulosta viesti  
Sillä minäkin itseäni lohdutan, että ainakin olen paikalla koiran kanssa. Kyllähän ne koirat tosiaan sopeutuvat ja tottuvat, mutta toisaalta huomaa selvästi että energiaa pitäisi saada johonkin kulumaan enemmän. Yritän kehittää sille jotain tekemistä, kuten kätkeä leluja tms. jotta sillä olisi jotain puuhaa, kun en itse paljon pysty osallistumaan leikkiin. Lisäksi meillä stoppi ulkoiluun tuli niin yhtäkkiä (alle kuukaudessa) että jotenkin koira ei tunnu vieläkään tajuavan että ei voida lähteä lenkille (tosin vaikealta tuntuu välillä itsestäkin).

Löytyisikö Eira koiraasi ulkoiluttamaan ketään sellaista koiranystävää joka ei itse voi/halua ottaa koiraa mutta haluaa kuitenkin huolehtia silloin tällöin koirasta ilman sen kummempia velvollisuuksia?
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eira
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 94
Liittynyt: 23.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #10 - 21.04.2006 klo 09:35:13
Tulosta viesti  
Juuri nyt minulla on asiat vielä kohtuullisen hyvässä mallissa; pystyn itsekin ulkoiluttamaan koiraa, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ja naapurissa asuu 15-vuotias tyttö, joka harrastaa agilitya lehmillä  Kliseinen Tälle vahvalle eläinystävälle ei ole temppu eikä mikään hallita mitä koiraa tahansa! Tulevaisuus minua huolettaakin. Tyttö kasvaa ja muuttaa muualle opiskelemaan, ja samaan aikaan oma kuntoni huononee. Toisaalta tiedän kokemuksesta, että rikkaalla mielikuvituksella ja suurella sisulla varustettu ihminen pystyy keksimään kaikennäköisiä tapoja liikuttaa itseään ja lemmikkiään. - Ehkä meidän ei kannata liikaa murehtia tulevasta, vaan iloita nyt niistäkin hetkistä, jotka ovat hyviä. Olette varmaan samaa mieltä, että joka päivä saadaan lemmikeiltämme täysi vastine sille, mitä pystytään niille antamaan. Kukaan, jolla on onni omistaa järkkymättömän uskollinen eläinystävä, ei ole koskaan täysin yksin ja onneton!
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #11 - 21.04.2006 klo 18:55:59
Tulosta viesti  
Kuten sanoit niin koirakin vanhenee. Meidän on nyt 10 v. ja eron huomaa selvästi; samoin kesäisin kun on lämmintä koira ei jaksa kävellä yhtä paljon kuin talvella. Kiva jos pääsee makailemaan pihalle aurinkoon.

Jos mahdollista, niin ei kannata hirveästi olla huolissaan jostain sellaisesta mistä ei edes tiedä tuleeko se tapahtumaan (ei ole helppoa - tiedän). Yhtä hyvin voi kuitenkin tapahtua paljon positiivisia juttuja, ja lähipiiriisi saattaa ilmestyä uusia koirien ystäviä tms.

Muistan joskus valittaneeni ainaisesta koiran ulkoiluttamisesta säällä kuin säällä. En valita enää, jos vielä joskus ulkoilutuskunnossa olen.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Millis
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa


Entistä en muistele ja
tulevaisuutta en ajattele!

Viestejä: 10
Sijainti: Kirkkonummi
Liittynyt: 29.12.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #12 - 21.04.2006 klo 20:21:03
Tulosta viesti  
Meillä on kaksi afgaaninvinttikoiraa, sellaisia laihoja ja kovasti karvasia. Eivät kyllä ole nivelrikkoisen koiria, mutta hammasta purren hoidan ne, kun rakastan rotua yli kaiken. Kädet on kovilla kun lenkille osuu pupu, kissa tai orava tai oikeastaan mika tahansa joka liikkuu. Siinä ei auta kuin 45 asteen takakeno ja kädet suoriksi. Ja voi herttileili kun sattuu sormiin. Itku
Entäs se turkinhoito. Pesu ja föönaus kerran viikossa. Äsken just lopetin vanhemman kaunottaren laittamisen, Meni viisi minuuttia vaille kaksi tuntia siihen kuivaamiseen ja harjaamiseen. Ja taas särkee sormia! Epävarma
Mutta kun niitä katsoo, niin kauniita, niin ylväitä. Kyllä mä hoidan ne ja pistelen sitten nappeja naamaan kun tarvitsee. Virnistys
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
mustikka
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa



Viestejä: 213
Liittynyt: 04.01.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #13 - 19.05.2006 klo 09:45:34
Tulosta viesti  
Löysin muuta tietoa netistä etsiessäni tämän ketjun aiheelle ihan tieteellistäkin näyttöä  Kliseinen. Tiede -lehdessä on ollut tällainen artikkeli: Joko teillä on nelijalkainen terapeutti  (Tiede vahvistaa sen, minkä eläinten ystävät
ovat tienneet jo kauan: lemmikki on hyvä lääke.)
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Auriel
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 249
Liittynyt: 13.03.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #14 - 19.05.2006 klo 12:51:29
Tulosta viesti  
Aiheesta luettua.

" Jos koirasi mielestä olet maailman paras ihminen,
miksi kysyä muitten mielipidettä!"

"Mitä enemmän opin tuntemaan ihmisiä, sitä parempana
pidän koiraani!"

Auriel
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Hantta.s
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 72
Sijainti: Espoo
Liittynyt: 26.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #15 - 22.05.2006 klo 18:03:58
Tulosta viesti  
Minulla selän takana istuu puhdasrotuinen seropi. Vähän iso tuo on seläntakanaistujaksi, kun meinaa työntää tuolilta alas, mutta lämmin rakastava pörrökasa, joka tykkää hoivata kipeitä kohtia. Jos sitä ei olisi, niin olo olisi aikas yksinäinen neljän seinän sisällä. Ja kummasti myös motivoi liikkeelle kivuista huolimatta, pitäähän hauvelin päästä ulos pissille ja uutisia lukemaan. Virnistys

Onneksi minulla on myös murkkuikäinen tytär, niin ei aivan huolissaan tarvitse olla tarvelenkeistä, jos itsellä huonompi päivä liikkumisen suhteen.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #16 - 13.07.2006 klo 18:55:30
Tulosta viesti  
Jos meidän koiralta kysyttäisiin, että parantavatko ihmiset, niin sanoisi varmaan että päinvastoin. Kävi nimittäin niin, että koiramme sai diagnoosiksi nivelrikon! Oikein huvittaa, kun on nyt yhteiset lääkkeet. No ei ihan sentään, mutta kumpikin laitetaan glukosamiinia poskeemme.

Ikävä juttu on, että se on varmaan pahentunut nyt minun monta kuukautta jatkuuneen sairaslomani vuoksi, koska koira ei ole saanut säännöllistä liikuntaa kuten ennen. Eikä voi koirat oikein keppejäkään käyttää. Voi reppanaa, mutta ainakin tiedän miltä siitä tuntuu.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Nellie
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 10
Sijainti: Pirkanmaa
Liittynyt: 19.07.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #17 - 20.07.2006 klo 08:39:22
Tulosta viesti  
sannuli kirjoitti 14.01.2005 klo 19:11:09:
Heips Taas!
Kyl on sit talvinen ilma Itku.
Kyselisin kenellä teistä on koira tai muita lemmikkejä?
Itselläni kaksi kappaletta Labradorinnoutajia, kaiken kaikkiaan niitä on ollu 5 mutta näiten kahden kanssa vasta oikeen aktiivisesti harrastamaan.
Itse harrastan Narttuni kanssa näyttelyitä, taipumuskokeet keväällä tarkoitus läpästä ja mejä/metsästystä ja jäljestystä on treenattu tosi paljon ja jälki kokeet olis tavotees taipumuskokeen lisäksi kevääl.
Mieheni Kouluttaa ja harrastaa uroksemme kanssa ja siel kans näyttelyi käyty ja taipparit tänä keväänä ja sit jatketaan ylempiin NOME luokkiin .
Kyllä musta koiran kans vaikka jalat kipeenä tulee tehtyä ja puuhasteltua ja siinä sivuss kipu mikä??? Virnistys

Hymiö Minulla on ollut koiria nuoruudesta asti ja on edelleenkin, eli jo 40 vuotta. Koirat pitää terveenä, henkisesti ja fyysisesti. Nyt kun olen joutunut pitemmäksi ajaksi sairaslomalle, koirat pakottaa liikkumaan säällä kuin säällä.  Sitä mennään lenkille, kävellään hitaasti tai nopeammin kunnon mukaan. Jos koiria ei olisi, laiskottelisin ja makailisin sängyn pohjalla ja masentuisin. Fyysinen kunto on pysynyt vuosikaudet hyvänä tähän asti.  Ei ole ollut mitään sairauksia koko työhistorian aikana. Nyt vain tämän polvien nivelrikko on sitten eka sairaus, jonka takia olen jatkuvasti sairaslomalla. Koirille voi jutella, koirani kuuntelevat silmät suurina ja vastailevat ääntelemällä. Huonokuuloisena olen myös opettanut isomman koiran kuulokoiraksi, ja pienet ovat sitten oppineet isommalta kuulokoiran mallia.  Virnistys Välillä on naurussa pitelemistä, kun kaksi pientä ja yksi iso kimpassa ilmoittavat vaikkapa kännykän soittoäänestä.  Kun on selkä ja polvet kipeä, ja tavaraa tippuu lattialle, on isommasta koirasta apua. Osaa nostella tavaroita lattialta, jopa nuppineulankin ja pienen paperilapun, pyytämättä tai käskystä.  Kyllä koirat ovat ihania seuralaisia ja päivä kuluu mukavasti niitten kanssa! Ja nautin kotona olemisesta 45 vuoden työelämän jälkeen! Virnistys
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #18 - 13.11.2006 klo 19:48:35
Tulosta viesti  
Koiramme nukutettiin tänään lopulliseen uneen. Nyt on pohjaton suru ja ikävä. Koirani sai minut monta kertaa päivässä hymyilemään ja nauramaan. Ajatelkaa millainen vaikutus terveyteen. Ja mitähän seuraa nyt. Tätäkin kirjoitan itku kurkussa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eira
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 94
Liittynyt: 23.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #19 - 14.11.2006 klo 10:37:23
Tulosta viesti  
Voi Minnis Itku Otan osaa! Just nyt ei mikään lohduta, eihän. Ikävä on pohjaton ja sydän lyijynraskas. Mutta vaikka et sitä vielä uskokaan, aika auttaa tässäkin asiassa. Ja toivottavasti se, että tiedät monen muun ymmärtävän ja ajattelevan sinua. Parhaiten eläinsurussa osaa lohduttaa uusi eläinkaveri, sitten kun aika on kypsä. Vaikka et koskaan unohda sitä, joka nyt hyvästelit, toisen eläimen kanssa puuhaaminen antaa sinulle muuta ajateltavaa, ja joskus vielä aihetta hymyynkin. Huomaat, että elämä jatkuu.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Auriel
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 249
Liittynyt: 13.03.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #20 - 14.11.2006 klo 17:28:57
Tulosta viesti  
Voi Minnis , vain hän , joka on kokenut saman , voi tietää miltä se tuntuu. Minä itkin pitkät ajat kun muistelin omaa koiraamme. Elimme yhdessä 12 v. Kun olin oikein kipeä, se tuli viereeni sänkyyn, katsoi ensin viisailla silmillään osaaottavasti ja sitten tuikkasi pusun. Taisi olla sitä parasta lääkettä!
Eläimen kiintymys on niin aitoa ja kyllä mekin olimme aidosti kiintyneitä Samojediimme.

Nyt 13 v jälkeenpäin olen kiitollinen niistä ilon ja riemun päivistä , joita se meille antoi. Edessäni tälläkin pöydällä on nauravainen koiran kuva muistuttamassa niistä ajoista. Onneksi poikamme osti heti samanlaisen ja asuu tässä lähellä. Saamme vielä hoitaa ja palluttaa sitä vaikkei se ihan samaa olekkaan , rakas kuitenkin. Kohta on odottamassa toinen itku.

Otan osaa , Minnis ... Itku   Itku   Itku  

Auriel
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Ruska
Nivelklubin veteraani
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 308
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 04.06.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #21 - 14.11.2006 klo 18:22:58
Tulosta viesti  
Minnis, itse en uskalla edes ajatella sitä hetkeä, jonka olet juuri kokenut. Toivon vain, että silloin minulle jostain lisävoimaa annettaisiin. Lemmikki on lahja, joka meille on vain lainaksi annettu ja joka pitää palauttaa luojalleen. Kerran eräs eläinlääkäri sanoi, että eläimen on myös elettävä itseään varten eikä vain ihmistä varten. Jos eläin ei enää siihen kykene, niin silloin se on  totisesti jo leponsa ansainnut. Ikävä ja kaipaus jää meille mutta koirallasi on hyvä olla.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #22 - 14.11.2006 klo 20:18:16
Tulosta viesti  
Kiitos teille lohduttavista sanoista! Olo on kerta kaikkian lohduton, ja vaikka vakuutan itselleni (ja mieheni ja ystäväni vakuuttavat) että se oli parasta hauvalleni, tunnen itseni kertakaikkisen syylliseksi ja että petin hauveliinin luottamuksen. Syyllisyyttä lisää se että sairauteni vaikeutti koirani tilannetta ja jalat menivät liikunnan puutteesta aivan huonoon kuntoon, joten lisää kipuja kaiken muun lisäksi. Rinnassa on pakahduttava iso mötti ja tekisi mieleni vain huutaa suoraahuutoa, kunnes mötti katoaa ja koirani tulee takaisin. Itku
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
ellu
Aktiiviklubilainen
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 577
Liittynyt: 13.06.2005
Re: Eläimet parantavat/suru...
Vastaus #23 - 14.11.2006 klo 22:07:16
Tulosta viesti  
Elämä on luopumista...ja uudelleen rakentamista!
Minnis...
"Suru on se miten me muistamme ilon!
Se, joka ei ole kokenut surua
ei koskaan näe iloa!"

Elämä on jatkuvaa muutosta. Se ottaa meiltä pois myös rakkaita asioita, joista emme millään haluaisi luopua.Sureminen ja itkeminen auttaa päästämään irti siitä, minkä on lopullisesti menettänyt. Se tekee tilaa uusille asioille elämässä.
Surun ainoa hoito on sureminen, se ei tuhoa, vaan rakentaa ja eheyttää.

p.s.Jaettu  suru on  puoli surua Itku
*monta surua ja iloa olen saanut kokea elämässäni, ja kiitollinen olen ollut, että olen voinut ne jakaa.
  

ellu
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
aulis
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa


Voi hylkyläinen!

Viestejä: 231
Sijainti: Järvenpää
Liittynyt: 04.03.2004
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #24 - 15.11.2006 klo 05:30:32
Tulosta viesti  
Voi Minnis!
Otan todella sydämestäni osaa suruusi ja ymmärrän sen oikein hyvin.
Itke ja sure - se on ainoa asia, joka edes vähän helpottaa. *Virtuaalinen lohduttava hali*
-aulis ja Arttu-
  

Luoja, anna minulle kärsivällisyyttä – nyt heti.
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Ruska
Nivelklubin veteraani
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 308
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 04.06.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #25 - 15.11.2006 klo 15:54:11
Tulosta viesti  
Minnis, ei sinun tarvitse syyllisyyttä tuntea. Tiedäthän itse, kuinka kivulias nivelrikko voi olla. Ei eläintä voi myöskään tykittää niin täyteen kipulääkkeitä niin kuin me välillä itsellemme teemme. Eivätkä ne ressut osaa edes valittaa. Se kipu on vain mykkä katse silmissä.  Kyllä koirasi olisi mieluimmin juossut terveillä jaloilla. Ja niin nyt varmaan tekeekin siellä koirien autuailla lenkkipoluilla.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
karkki
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 19
Liittynyt: 30.12.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #26 - 31.12.2006 klo 10:48:40
Tulosta viesti  
Mulla on myös 2 kissaa Jallis (nimestään huolimatta)
on 1,5 vuotias täys musta leikattu tyttö
Vilma on 2,5 vuotias mustavalkoinen leikattu tyttö,

ja niin ihanaa seuraa kun aika paljon yksinäni olen

Molemmat on sisäkissoja, eikä niitä ulos saa millään,
kun ei oo koskaan ulkona käynnykää

no, kaupunkialueella ei uskalla pitääkään
molemmat luovutettiin allergian takia,

Yöt nukkuu mun kanssa samas sängys
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
ellu
Aktiiviklubilainen
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 577
Liittynyt: 13.06.2005
Re: Eläimet parantavat/uudenvuoden aatto!?
Vastaus #27 - 31.12.2006 klo 16:16:08
Tulosta viesti  
Mites eläimet kestää RÄISKEET!?
Niin tuossa jo pohdimme kuinka tämä meidän PAUKKUARKA- syli/lehtokurpanmetsästäjäkoiramme ts. spanieli(coccer) pärjää, kun joutuu jäämään illaksi yksin kotiin!?

*Vinkkinä: Pimmennetään ikkunat saunatilassa(helpoin toteuttaa siellä), musiikki soimaan täysillä, paljon herkkuja + puruluita ja oma peti sinne, ja mahdollisia isäntäväen "hajuja"!
Korvatulpat ja ne suojalasit ovat tietysti raketin sytyttäjille tarpeen!
Myös katsojille!?

Entistäkin PAREMPAA VUOTTA 2007!
  

ellu
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Elisa1983
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa


Life is pain, get use
to it!

Viestejä: 169
Sijainti: Nummi-Pusula
Liittynyt: 23.10.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #28 - 09.02.2007 klo 11:50:59
Tulosta viesti  
Moikka!
Aihe on jo aika vanha mutta halusin jatkaa tästä kun niin ihana aihe on. Itselläni on molempien lonkkien nivelrikko ja toiseen vuosi sitten tehty korjausleikkaus. apua siitä ei juurikaan ollut koska jalka n.1cm pidempi ja asiaan kuulemaa "tartuttiin liian myöhään". Sain jo luvan tekonivelleikkaukseen, mutten uuden työpaikan ja pienenmoisen pelon takia vielä mene.

Asiaan siis; minulla on 5 kuinen Katalonianpaimenkoira, aivan mahtava ystävä! Paimenkoira kun on, ei tarvitse juosta perässä. Ei missään tapauksessa päästä minua silmistään, vaikkakin ajattelen etten minä päästä sitä silmistäni:). Avomiehestäni on ollut suuri apu koiran ulkoilutuksessa, tosin sehän onkin MEIDÄN vaavi. Mutta nyt kun talvilomansa jälkeen hän meni takasin tallinnaan (opiskelee yliopistossa) niin olen koiran kanssa kaksin tiistai, keskiviikko ja torstai. Eli ne ovat päivät jolloin minun tulee keksiä koiralleni ajankulua. Pitkät lenkithän ei ole mahdollisuus joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää koirapuistot ja useammin menen ystävieni kanssa joilla myös koira metsään ja päästetään hurtat vapaaksi, siinähän se liikunta saadaan. Toiseksi pennun kanssa (alle 6kk-1v) ei saa pitkiä kävely/juoksu lenkkejä tehdä, vaan liikkuminen tulee vapaaehtoisesti.
Ehdotankin, että kaikki kenelle tuottaa onkelmaa keksiä tekemistä koiralleen menee koirapuistoihin (siellä usein penkit millä voi lepuutella) tai kaveri-koiran kanssa metsään.

Ja Minnikselle syvä osanotto vielä vaikka tapahtumasta jo kauan. meillä on aina ollut eläimiä, (hevoisia, vuohia, lampaita, koiria ja kissoja) ja jouduin lopettamaan ratsastuksen kun ponini myytiin. Myynin jälkeen kului kolmevuotta ja uudet omistajat kertoivat että ponini oli kuollut. Se koski vielä silloinkin ja joskus vieläkin ajattelen poniani kuinka läheisiä oltiin ja mitä kaikkea se minulle opetti. Koiria on tullut ja mennyt ja aina se on raskasta, nyt tämä katalapentu on minun ihkaensimmäinen lemmikki OMAAN kotiin (ilman vanhempia). vai lasketaanko kalat?? No, on nekin ihania!

Nauttikaa eläimistänne, niin minä ainakin teen!

Niin ja ELÄMÄSTÄNNE, hyvää kevään odottelua kaikille!!!!


Terkuin:

Elisa
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #29 - 09.02.2007 klo 19:57:04
Tulosta viesti  
Kiitos Elisa1983 ja muille jo aikaisemmista osanotontoivotuksista! Aikaa on tosiaan kulunut nyt kolmisen kuukautta, ja tietenkin olo on pikku hiljaa helpottunut, mutta ei päivää etten ajattelisi edesmennyttä koiraani aamulla, päivällä ja illalla; ja päivittäin juttelen sille ja toivottelen hyvät yöt yms. Ikävä on valtava.

Terveisiä teidän kaikkien eläimille, olkoot sitten koiria, kissoja, kaloja tai mitä vaan, rakkaita perheenjäseniä kuitenkin!
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eira
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 94
Liittynyt: 23.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #30 - 09.02.2007 klo 20:15:42
Tulosta viesti  
Kiitos terveisistä, toivoo karu perusjätkä Urho, merkiltään rottweiler. Olen ajatellut sinua usein, Minnis. Kohta kuitenkin koittaa valoisa kevät, ja mielikin muuttuu valoisammaksi. Tiedän, ettei ikävä häviä koskaan, mutta se helpottaa vielä ajan myötä, useammastakin syystä. Toivon sinulle pirteitä talvipäiviä ja valoisaa, iloisempaa kevättä.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #31 - 10.02.2007 klo 12:47:42
Tulosta viesti  
Kiitos Eira ajatuksista!  Hymiö
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Riikka
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa


Polvet kuntoon ja reenaamaan!

Viestejä: 12
Liittynyt: 27.03.2007
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #32 - 05.04.2007 klo 12:59:32
Tulosta viesti  
Osanottoni Minniksen menetyksestä. Kevät kuitenkin tulla jollottaa ja moni pieni pentu odottaa uutta kotia  Silmänisku Oletko ajatellut ottaa uutta kumppania jalkopäähän?

Minulla itselläni on kolme koiraa. Vanhin on 10v.kultainennoutaja Minttu, sitten kaksi mittelspitz "kisakonetta" äiti Hula 4v. ja poika Rölli 1v.
Mä olen monesti miettinyt kuinka kummassa jaksaisin elää ilman rakkaita karvakasojani. Ensinnäkin niitten takia on pakko lähteä joka päivä ulos, ne on syötettävä yms. Ei siis voi vaan jäädä makaamaan omien kipujensa kanssa sängynpohjalle. Tai jos jääkin niin ei ainakaan yksin. Yleensä Minttu makaa jalkopäässä, Hula mahan päällä (välillä lipaisten suupieltäni) ja Rölli vieressä. Ne jotenkin tietää milloin olen kipeääkin kipeämpi ja lohduttavat olemalla lähellä.

Olen myös ilokseni huomannut kisaamisen parantavan oloani huomattavasti. Kisaan mitteleilläni tottelevaisuutta ja jännitän joka kerta aivan sairaasti...mutta mitä kummaa tapahtuukaan kun pääsen kehästä pois? Olo on samanlainen kuin olisi napannut jotain parantavaa juomaa. Jalkoihin ei yleensä koske muutamaan päivään ollenkaan. Onko kukaan muu huomannut samanlaista juttua samassa tai muunlaisessa yhteydessä. Kait jännitys saa aikaan kortisonin, adrenaliinin ja endorfiinin erityksen?

Olen menossa viikon päästä polven tekonivelleikkaukseen ja odotan malttamattomana, että pääsen takaisin kisaamaan. Koirat on mulle elämäntapa enkä voisi elää ilman niitä. Kävelytys onnistuu onneksi aika helposti silloinkin kun olen joutunut olemaan kepeillä tai tuolissa, koska ne on irti ja tuossa vieressä on hyvä pelto missä voivat kartsailla tuhatta ja sataa  Silmänisku

Ihanaa kevättä kaikille  Pyöritä silmiä
http://hulahulan.kuvat.fi/kuvat/koissut1.jpg/thumb
  

Elämä on ihanaa kun on koiria, joita saa rakastaa Hymiö
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #33 - 08.04.2007 klo 20:50:39
Tulosta viesti  
Kiitos Riikka osanotosta! Ei päivää etteikö iskisi epätoivo ja pohjaton ikävä.  Itku

Olen useinkin miettynyt tuota uuden koiran ottoa, varsinkin koska sitä minulta niin usein kysytään. Jo aiemminkin olen ajatellut että jos meille joskus muu koira tulee, niin olkoon se perheetön/koditon koira, joita on valitettavasti niin paljon. Nyt on kuitenkin oma terveydentilani vielä semmoinen, että ei olisi järkevää ottaa koiraa, koska en tiedä miten tilanne etenee ja pystynkö varmasti huolehtimaan koirasta. Mutta välillä annan itselleni luvan haaveilla pikkuhauvasta.

Koiran pitäisi siis olla pienikokoinen, koska näillä jaloilla ei taideta koskaan enää liikkua niin paljon kuin ison koiran kanssa pitäisi.

Tsemppiä Riikka leikkaukseen ja aurinkoista kevättä koko hauvaporukalle!

  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
ellu
Aktiiviklubilainen
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 577
Liittynyt: 13.06.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #34 - 26.04.2007 klo 11:17:55
Tulosta viesti  
SYDÄMENvaltaaja on poissa!25.4.2007 Itku

Sydämessäni on nyt coccerin-kokoinen aukko!
*Kuka pystyy samaan?
*ilahdut joka kerta suunnattomasti paluustani, vaikka minuutin eron jälkeen
*seuraat, joka elettä ja liikettä...luet tunnetiloja, lohdutat kuonolla tökkäisemällä
*ilmoitat kännykän/ ovikellon soimisen...
*lenkität satoi tai paistoi, tottelet seuraa...seiso...tänne...vapaa..komentoja(vaikka valikoivasti) kuljet ilman hihnaa...opit odottamaan hidastelijaa..
*houkutat keppi/palloleikkeihin...pidät virkeänä...hassutteluilla
*moikkaat iloisesti jokaista vastaantulijaa
*nautit saunomisesta, uimisesta, kuraojassa pyörimisestä, veneilystä...
*Osaat tuottaa riemua pelkällä olemuksellasi.....
*Olet fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, lääke....

Kiitollisena 11 vuodesta!
Sinä, jolla on lemmikki ymmärrät, että surettaa ja itkettää ei se ollut VAIN KOIRA!

*http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=99&vl=2005
  

ellu
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eira
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 94
Liittynyt: 23.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #35 - 26.04.2007 klo 14:18:53
Tulosta viesti  
Lohdutushali sinulle, Ellu! Ja muista: ystäväsi ei ole kokonaan poissa. Se on vain siirtynyt
elämään muistoissasi, ja sieltä se ei häviä koskaan. On mukanasi aina, minne menetkin.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Ruska
Nivelklubin veteraani
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 308
Sijainti: Helsinki
Liittynyt: 04.06.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #36 - 26.04.2007 klo 15:23:27
Tulosta viesti  
Otan osaa Ellu! Meidänkin poika täyttää jo 9 ja pelolla ja surulla ajattelen sitä päivää, joka kerran tuleman on. Eräs eläinlääkäri sanoi, että eläimen on elettävä myös itseään varten eikä pelkästään ihmistä varten. Ja jos eläin ei enää siihen pysty, niin on armeliampaa päästää se ansaittuun lepoon. Koirallasi on nyt ja hyvä olla. Ja sinulla rakkaat muistot.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Riikka
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa


Polvet kuntoon ja reenaamaan!

Viestejä: 12
Liittynyt: 27.03.2007
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #37 - 26.04.2007 klo 18:28:25
Tulosta viesti  
Voi Ellu, otan osaa suruusi  Itku

Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi
ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.

-Tuntematon-
  

Elämä on ihanaa kun on koiria, joita saa rakastaa Hymiö
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Aranella
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 106
Liittynyt: 17.09.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #38 - 27.04.2007 klo 00:18:20
Tulosta viesti  
Samoin minä otan osaa ystävän menetykseesi, ellu! Itku

Itse laitoin 2005 syksyllä toisen labbiksen, kun vanhukseni oli silloin 11v. Monet ennustelivat pessimistisesti, ettei vanhus kestäisi enää pentua vaan menehtyisi itse pian.

No, onneksi en uskonut. Meillä vanhus piristyi pennusta kovin ja on nyt jo 13v ja 'pentukin' kohta 2v.

Voin vain aavistella, ellu, ikävääsi. Minulla se on edessä, mutta jokaisesta terveestä 'koirapäivästä' nautin, tietäen että päivät hupenevat.
Mutta tosiaankin, otin pennun juuri tuon menetyksen pelossa, etten voisi tulla tyhjään kotiin kun joka paikka muistuttaa ystävästä.

Yritä ellu jaksaa, ja laita uusi pentu. Hymiö
Eihän se aiempaa koskaan korvaa, mutta voit kasvattaa siitä uuden uskollisen persoonan ystäväksesi.

-Aranella ja 'tytöt'-
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Auriel
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 249
Liittynyt: 13.03.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #39 - 21.06.2007 klo 23:09:54
Tulosta viesti  
Koiraa uskollisempaa ystävää tuskin on luotukaan.

Nyt on minun vuoroni itkeä rakkaan ja uskollisen ystävän, poikani kanssa melkein yhteisen Samojedimme pois menoa. Viimeksi viikko kesäkuun alusta hoidimme sitä ja tapasimme yleensä lähes päivittäin. Pentuna minun sylini oli sen turva ja lohdutus, kun omat olivat töissä. Sitten kun perheeseen tuli lapsia se omi taas minut itselleen aivan kuin ymmärtäen että nyt toisilla on muitakin hoidettavia.
Vaikka sen ymmärtääkin, että näin on parempi, ikävä silti on pitkäaikainen.

Ken sen on kokenut, ymmärtää
Auriel
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
minnis
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 60
Liittynyt: 16.04.2006
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #40 - 23.06.2007 klo 20:36:50
Tulosta viesti  
Auriel, osanottoni! Ja Ellu myös sinulle (en ole käynyt täällä aikoihin)!   Itku Tiedän miltä tuntuu. Sitä koloa sydämessä ei täytä mikään eikä kukaan. Itsekin vielä itken vaikka on jo monta kuukautta kulunut.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Eira
Nivelklubin kirjoittaja
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 94
Liittynyt: 23.11.2005
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #41 - 25.06.2007 klo 12:33:54
Tulosta viesti  
Otan osaa, Auriel. Suruvuoro näyttää tulevan osaksemme aina silloin kun se pahimmalta tuntuu.
Tiedät, että jokainen saman kokenut ymmärtää. Minäkin tiedän, että kaipaat koiraa koko kehollasi;
sormet kaipaa rapsutettavaa turkkia, käsivarret halattavaa, posket märkiä pusuja. Ja sydän se vasta
kaipaakin, melkein särkyy. Mutta niinkuin laulussa sanotaan: ei suru pahaa tee, viipyy hetken ja menee pois. Kaipaus jää pitemmäksi aikaa, se on yksi elämän perusoppeja. Vähän kerrallaan helpottaa.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
aavee
Nivelklubin veteraani
*
Poissa


Mä relaan, relaa säkin!

Viestejä: 375
Sijainti: Kerava
Liittynyt: 11.12.2002
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #42 - 04.07.2007 klo 15:17:00
Tulosta viesti  
Osanotot teille terapeuttinne menettäneille  Itku

Mitäpä jos minäkin nyt esittelisin omat terapeuttini ja kertoisin niiden kyvyistä parantamisen saralla  Hymiö. Perheeseeni kuuluu 3 kisulia, 18-vuotias Piipero maatiaisneiti, jonka kanssa voimme puida asioita, jotka tapahtuivat "silloin kauan sitten". Uusina tulokkaina ovat brittiläiset puoliveljekset Eetu ja Putte ja vallankin Eetulla voisi olla kysyntää terveydenhoidollisissakin kysymyksissä  Täh. Eetua saan näet kiittää siitä, että täällä edelleen suht terveinä keikutaan. Viime syksynä Eetu kiinnostui suuresti käsivarteni pienen pienestä luomesta. Kun luomea sitten tarkkaan katselin minäkin, tuli vahva tunne siitä, että se pitää poistattaa saman tien. Luomesta löytyi ihosyöpä, melanooma  Surullinen. Melanooma ei ollut kuitenkaan vielä ehtinyt edetä, vaikka se diagnosoitiinkin erittäin agressiiviseksi. Hoitohenkilökunnan mukaan olin ollut asialla juuri oikealla hetkellä, vähän myöhemmin huomattuna olisinkin voinut alkaa laatia testamenttia...

Pidetään huolta itsestämme ja palvotaan  Kliseinen eläinystäviämme

Eetutohtori on oikeanpuoleinen unikeko

  

spinaalistenoosi +2x polven tekonivel + 2x lonkan tekonivel
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
aulis
Nivelklubin aktiivikirjoittaja
***
Poissa


Voi hylkyläinen!

Viestejä: 231
Sijainti: Järvenpää
Liittynyt: 04.03.2004
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #43 - 10.07.2007 klo 20:37:25
Tulosta viesti  
Kuittaan aaveen todistuksen kissatohtoreista ja lausun syvimmät osanottoja terapeuttinsa menettäneille!

Vietin itse yhden jännittävää ja pelottavaa sairaalakeikkaa edeltävän yön aaveen kattien huomassa ja ne kyllä ottivat tehtävänsä tosissaan. Piipero nukkui osan yötä vieressäni ja veljekset läheisen hyllyn päällä toinen silmä auki... Oli itkettävän ihanaa huomata, miten ne minua vahtivat. Kiitos siis terapeuttien lainasta...

-aulis-
  

Luoja, anna minulle kärsivällisyyttä – nyt heti.
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Lethe
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa


loading...

Viestejä: 11
Liittynyt: 10.02.2007
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #44 - 17.05.2008 klo 19:51:10
Tulosta viesti  
Nelijalkainen terapeutti olisi tietysti paras, mutta kun on muiden kremppojen lisäksi allerginenkin kuten minä pitää tyytyä kuusi-ja jopa kahdeksanjalkaisiin lemmikkeihin...ne ovat paitsi kevyitä myös itsenäisiä liikunnan suhteen ja niitä ruokkiessa ja palluttaessa sormet saavat sopivaa harjoitusta ihan huomaamatta. Ja kun on mielenkiintoista puuhaa ei kivutkaan tunnu niin pahoilta.
  

Lethe
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Marisija
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 14
Sijainti: Savo
Liittynyt: 15.08.2007
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #45 - 29.06.2008 klo 14:48:32
Tulosta viesti  
hei kaikille Mahtava

voin kokemuksesta sanoa että kyllä lemmikki parantaa, olipa kysymys hengen tai fysiikan sairaudesta Epävarma
kuusi vuotta sitten koin vaikean vaikean avioeron ja taistelun. rottweilerurokseni oli vajaa 8-vuotias eikä enää suostunut lähtemään edes ulos mieheni mukana koska oli huomannut että äipän lähellä pitää olla ja on tosi äipän koira. seurasi minua kuin hai laivaa Hymiö
samaan aikaan päätin lasteni houkuttelemina ottamaan toisen rottweileruroksen vanhemman koiran ja itseni seuraksi ja viemään ajatukset muualle.
minulle tuli todellinen äipän vaavi. vanhenpi urokseni "opetti" nuoremmalle ettei remmissä toisten koirien perään kiskota eikä rähjätä.
koirat pitivät minut liikkeessa ja ajatukset olivat kouluttamisessa. ja yhtäkkiä meidän seuraan "ilmestyi" uusi isäntä? koirat ihme kyllä mitään mukisematta hyväksyivät miehen jopa ottivat omakseen. vuosi kului uusissä ympyröissä. vanha koirani täytti 10 ja oli jo melko huonokuntoinen nivelrikkoineen ym. marraskuun alussa piti tehdä se lopullinen päätös.
tämä nuorempi koirani piti minut hengissä ja järissäni surun ja murheen keskellä. se suorastaan imeytyi minuun ja seurasi eikä jättänyt silmistään.
koirani on nyt "tukenut" minua sairauksieni aikana ja kun menen lepäämään sängyn päälle se tulee joko jalkopäähän tai lattialle viereeni vahtimaan Kliseinen kun olen enemmän kipeä kulkee koirani perässäni ja vahtii kuin hai laivaa Virnistys Virnistys
nyt nuorukaiseni on kuusi vuotias ja koirani on myös miesystäni paras ystävä ja kova hänen perään. mutta kun äipällä on joku "vaiva" ilmestyy taas seuraamaan kuin hai laivaa.
koira on avoin kiltti uros kaikille, toisille koirille, lapsille, kaikille jopa jäniksille Virnistys
pari viikkoa sitten tapahtui kumma asia Järkyttynyt istuin kasvimaalla kitkemässä kun takaani kuului läähätys. luulin että mies oli laskenut koiran ulos. kun katselin ympärilleni ei mitään kuitenkaan näkynyt vain läähätys kuului:o myöhemmin tultiin siihen tulokseen että vanhus oli käynyt ilmoittautumassa minulle Järkyttynyt koko tapaus ei ollut ahdistava vaan lempeä ja rauhoittava mutta sanoma vielä epäselvä Järkyttynyt
olen nyt alkanut miettimään uutta rottweileria Pyöritä silmiä jotenkin tuntuu että vanhus kävi minulle sanomassa että alkaisin valmistaumaan uuteen suru-uutiseen ja että olisi uuden koiran aika että jaksaisin sen yli Täh
marisija
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
Rintintin
Nuorempi Nivelklubilainen
***
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 12
Liittynyt: 04.07.2008
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #46 - 13.07.2008 klo 09:59:42
Tulosta viesti  
Minulla on tällä hetkellä yksi saksanpaimenekoira ja saan itseni liikkeelle juuri sen tähden.
Tässä n.viikko sitten minulla oli vielä 2 sakemannia, mutta joudun toisen myymään pois, ei polvi enää kestä kahden koiran ulkoilutusta,, onneksi on vielä yksi koira jäljellä ja siitä en luovu vasta sitten kun sen on aika lähteä sateenkaaren toiselle puolelle..
Psyykkeelle koira on tosi hyväksi. Luotettava ja lojaali... Hymiö
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu
 
maika
Nivelklubin tulokas
*
Poissa


Nivelklubi rulettaa!

Viestejä: 7
Liittynyt: 30.08.2008
Re: Eläimet parantavat
Vastaus #47 - 30.08.2008 klo 14:56:01
Tulosta viesti  
Osanotto kaikille lemmikkinsä menettäneille!

Minulla myös on noita eläimiä ja ilman niitä varmaan istuisin päivät pitkät tekemättä mitään, työkyvyttömyyseläkkeellä kun olen. Pihassa on kaksi shettistä ja sisällä kaksi kissaa ja viisi kesyrottaa. Viime aikoina on kuitenkin minullakin ponien liikuttaminen pakosta vähentynyt kun olen mennyt huonompaan kuntoon. Toivottavasti nyt saadaan paikat kuntoon että pääsisi enemmän liikkumaan.

Kyllä nuo eläimet tuntuvat ymmärtävän enemmän kuin uskoisi  Hymiö On ne niin hyvää seuraa varsinkin silloin kun itse on oikein huonossa kunnossa ja vähän kärttyisällä päällä, eikä jaksaisi ihmisten seurassa olla.
  
Sivun alkuun
 
IP kirjattu